Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailu

"Pienituloinen, työtön, eläkeläinen, velallinen, yksinhuoltaja, opiskelija... ja köyhä?"


[Työryhmä]


[Takaisin etusivulle]

Helsingin Sanomat - Vieraskynä / Mielipide - 26.5.2007

Köyhän on oltava yritteliäs selviytyäkseen arjesta

Suhteellisen köyhyyden lisäksi Suomessa on edelleen myös absoluuttista köyhyyttä, toteaa Meri Larivaara.

Minkälaisia ovat suomalaisten kokemukset köyhyydestä? Tiede, taide ja köyhä kansa ry etsi vastausta kysymykseen järjestämällä kesällä 2006 kirjoituskilpailun Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä.

Julkinen keskustelu köyhyydestä perustuu yleensä tilastotietoihin ja numeroihin. Aiheesta puhutaan ihmisten kokemusmaailmasta etäännyttävin ilmauksin luokitellen ja nimeten köyhiä ihmisryhmiä. Numeerista tietoa toki tarvitaan, mutta se häivyttää yksilötason kokemukset.

Kirjoituskilpailun avulla haluttiin kerätä köyhäksi itsensä kokevien henkilöiden omakohtaisia kertomuksia, jotka pysäyttäisivät lukijan miettimään, minkälaista elämää ja arkea, minkälaisia elämäntarinoita lukujen takaa löytyy.

Tavoitteena oli julkaista osa teksteistä ja tarjota siten kirjoittajille kanava saada oma kokemuksensa näkyville julkisessa keskustelussa. Päättäjien käsissä kirjoitusten ajateltiin parhaimmillaan edistävän inhimillisempää ja realistisempaa sosiaalipolitiikkaa.

Kilpailu tuotti poikkeuksellisen runsaan sadon: se keräsi tekstejä noin 850 eri-ikäiseltä kirjoittajalta eri puolilta maata.

Kirjoittajat edustavat monipuolisesti eri väestöryhmiä kuten lapsiperheitä, yksinhuoltajia, pienituloisia työntekijöitä, velkaantuneita, mielenterveyskuntoutujia, pitkäaikaissairaita, pienyrittäjiä ja eläkeläisiä. Kirjoittajien joukossa on poikkeuksellisen paljon miehiä - lähes neljännes.

Suurin osa kilpailuteksteistä on lyhyitä elämäkertoja, mutta mukana on myös runoja ja novelleja. Voittajatekstit on julkaistu kirjoituskilpailun verkkosivuilla www.koyhyyskirjoitukset.org. Laajempi valikoima kertomuksia toimitetaan kokoomateokseksi, joka julkaistaan ensi syksynä.

Näin mittavaa omaelämäkerrallista aineistoa ei ole Suomessa kerätty lukuun ottamatta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton vuonna 1993 järjestämää Työttömän tarina -kirjoituskilpailua.

Mistä kirjoitusten valtaisa määrä sitten kertoo? Aihe on todella ajankohtainen, polttava ja monia koskettava ongelma.

Kertomuksista hahmottuu erilaisia kehityskulkuja, joiden kautta köyhyys on tullut kirjoittajien elämään. Usein kysymys on elämäntapahtumista, joita voi sattua kenelle tahansa: oma, puolison tai lapsen sairastuminen, työttömyys, avioero, leskeytyminen, pienituloisuus, pätkätyöt tai yrityksen konkurssi.

Suhteellinen köyhyys on saanut viime aikoina runsaasti huomiota osakseen. EU:n suhteellisen köyhyyden mittarilla mitattuna Suomessa on 600000 köyhää. Myös köyhyyden kokemus on yleistynyt, minkä arvellaan johtuvan siitä, että nykyisin köyhyydeksi mielletään kaikki se, mikä ei yllä keskiluokkaiseen elämäntapaan vuotuisine ulkomaanmatkoineen, autoineen ja omakotitaloineen.

Kirjoituskilpailun tarinat kertovat monenasteisesta köyhyydestä, mutta pääosin köyhyys on niissä syvempää kuin vain vaikeutta saavuttaa keskiluokan elämäntapa: se on kyvyttömyyttä tyydyttää elämän perustarpeita.

Kirjoituksista piirtyy moniulotteinen kuva siitä, mitä merkitsee päivittäisessä elämässä, kun minimituet eivät pysy yleisen hintatason nousun perässä. Välillä ei ole varaa ostaa edes ruokaa ja perushygieniatarvikkeita.

Kirjoittajat kuvaavat yksityiskohtaisesti ja elävästi erilaisia arjen pärjäämiskeinoja, joilla he selviytyvät köyhyydessä. Kirpputorit, punaiset hintalaput, ilmaisharrastukset, ruokapankit, maksuttomat ateriat, palstaviljely, käsintekeminen ja kierrätysmateriaalit kertautuvat kertomuksissa. Arki on usein tarkasti harkittua ja suunniteltua. Yllätyksiin - kuten sairastumisiin tai kodinkoneiden rikkoutumisiin - ei ole varaa.

Kirjoitukset haastavat kuvan köyhistä passiivisina tukitoimenpiteiden kohteina. Kertomukset rakentuvat selviytymistarinoiksi, joissa korostuu köyhien oma-aloitteisuus ja aktiivisuus. Selviytyäkseen köyhässä arjessa on oltava yritteliäs ja toimelias.

Uusi hallitusohjelma lupaa kannustavaa ja välittävää hyvinvointipolitiikkaa. Köyhyyskirjoitusten perusteella painopisteen olisi syytä olla välittämisessä, sillä monet köyhät ovat jo nyt aktiivisia arjen pärjääjiä.

Kirjoituskilpailun keräämä aineisto vahvistaa näkemystä siitä, että suhteellisen köyhyyden lisäksi Suomessa on edelleen myös absoluuttista köyhyyttä. Uuteen hallitusohjelmaan kirjatut toimet kaikkein köyhimpien aseman parantamiseksi jäivät riittämättömiksi tai tässä vaiheessa liian epämääräisiksi luvatakseen köyhyyden lievittyvän lähitulevaisuudessa.

MERI LARIVAARA

Kirjoittaja järjesti Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailun yhdessä Anna-Maria Isolan ja Juha Mikkosen kanssa.

Kirjoitushanketta ovat tukeneet:

Elämäntapaliitto

Ensi- ja turvakotien liitto

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta

Lääkärin sosiaalinen vastuu

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Mielenterveyden Keskusliitto

Palkansaajasäätiö

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö

Suomen Mielenterveysseura

Suomen Punainen Risti

Suomen setlementtiliitto

Takuu-Säätiö

Isolta Networks

Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyö

Kustannusosakeyhtiö Avain

Työttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö TVY

Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto

Y-Säätiö