Arkipäivän kokemuksia köyhyydestä -kirjoituskilpailu

"Pienituloinen, työtön, eläkeläinen, velallinen, yksinhuoltaja, opiskelija... ja köyhä?"

[Takaisin etusivulle]

Kirjoittaja: Niko Rajakallio (3 runoa). [Lataa PDF-versio]

---

Syyllinen

Ensimmäinen kuulustelu:
Määrittele elämäsi tarkoitus.
Tunnusta henkesi laiskuus.
Tee suunnitelma,
miten pääset nostamaan päivärahaa
ja laskemaan päivärahoja.

Kohta lasket päiviä,
viikkoja,
kuukausia,
vuosia,
ystäviä,
mahdollisuuksia,
virheitä,
pulloja,
tupakoita,
mutta et leikkiä.
Tuolta näytti ihminen palkkapäivänä
ja tältä ruumis työnhakukurssilla.

Toinen kuulustelu:
Miten voit hakea
näin huonoa työpaikkaa?
Ei kukaan korkeakoulutettu
halua jakaa lehtiä.
Mene psykologille
ja opettele kirjoittamaan ansioluettelo.

Kolmas kuulustelu:
Et sinä tälle kurssille halua.
On kansantaloudellisesti kannattavampaa,
että olet akateeminen työtön.
Tämä koulutus on työkyvyttömille,
joten syrjäydy vielä pari vuotta.

Neljäs kuulustelu:
Vahtimestari Kukalie,
oliko teidän siinä tilanteessa
aivan pakko käyttää niin paljon voimaa
sitä työtöntä levyseppää vastaan,
joka asuu seinänaapurinanne
kaupungin vuokratalossa?
Taas meni yhteisiä varoja hukkaan,
kun piti tuokin kouluttaa
työvoimakurssilla vartijaksi.

---

Akateemisen köyhälistön synty

Insinöörit naivat sairaanhoitajia,
juristit kauppatieteilijöitä,
ikuiset opiskelijat oman kätensä,
humanistit ihmisiä,
fakki-idiootit kliseitä
ja toimittajat klisheitä h:lla.

Yleisen linjan humanistista
valmistui filosofian vahtimestari,
joka nai telakan siivoojan.
Mistä oikein sikiävät
nykypäivän kumoukselliset,
kahviloiden palavasilmäiset lampaat?

Kysymys oli retorinen,
ylpeänä pässi-isä katsoo,
kun lapset saparot viuhuen
säntäävät Talvipalatsin porteille.

---

Proletaari

Käsittämättömän tärkeitä palavereja
mielettömällä palkalla
uskomattoman paljon.
Virastodemokratiaa
vai työläisneuvostoja?

Reisitaskuhousut hartioita leveämmät,
avainnippu kuin paatinankkuri.
Kutsumustyön huomaa palkkapäivänä,
pakko on vain kuolla,
mutta työaikana se ei ole suotavaa.

Sano vain, mitä ajattelet.
Olethan vapaa työläinen.
Valmis lähtemäänkin,
kun eivät estä verot, eivät tullit,
eivät rajat, ei suku tai perhe.

Vieläkö muistat toveri Viljasen?
Ei tarvittu enää ohranaa,
kun hänet vappumarssille unohdettiin.
Nyt hän on alempi toimihenkilö,
kompastunut titteliin.